Suomen vesistöt tarjoavat kalamiehille runsaita antimia

Posted by on helmi 24, 2019 in Kaima | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen vesistöt tarjoavat kalamiehille runsaita antimia

Suomen vesistöt tarjoavat kalamiehille runsaita antimia

Suomi on kalamiehen unelmamaa. Maamme pinta-alasta noin 10% on vesistöjen peitossa. Lähes 190 000 järveä, tuhannet kilometrit jokia ja koskia sekä Itämeren rannikkoalueet takaavat monipuoliset kalastusmahdollisuudet.Suomen luonto on kaunista ja järvet puhtaita. Tilaa ja hiljaisuutta riittää jokaiselle, ja suurista kalastajaryppäistä ei tarvitse huolehtia. Kun tähän lisätään monipuolinen kalakunta, ei tarvitse arvuutella, miksi kalastus on Suomessa hyvin suosittu harrastus

Sisävesistöjen vonkaleet

Suomen vesistöt ovat tunnetusti kalarikkaita. Tähän vaikuttaa niin otollinen elinympäristö, puhdas luonto kuin valvottu kalastuskin. Tiettyjä kalakuntia rauhoitetaan osaksi aikaa vuotta, jotta kanta saadaan säilymään eloisana. Sisävesistöistä nousee pääasiassa valkolihaista kalaa. Kaikkein yleisin pyydettävä kalalaji on ahven, joka on myös myös Suomen kansalliskala.  Ahvenen koko jää yleensä 15-30 senttimetriin ja paino maksimissaan 350 grammaan. Suurin Suomessa pyydetty ahven on painanut 2,87 kiloa. Tämä jätti tarttui koukkuun Ahvenanmaan Kökarissa. Ahven elää pääasiassa hitaasti virtaavissa joissa, lammissa ja syvissä järvissä. Sitä tavataan myös Itämeren murtovesialueilla, joissa makea vesi sekoittuu suolaiseen veteen. Ahvenen liha on kevyttä ja maukasta, joten se on haluttu ruokakala. Ahvenen pyytämiseen käytetään onkea, virveliä, katiskoja, verkkoja, pilkkionkia sekä perhoja. Kaikkein aktiivisimmillaan ahvenet ovat joko aikaisin aamulla tai iltamyöhään – nämä ovat parhaat ajankohdat napata saalis. Toinen yleinen saalislaji on hauki. Hauki elää hyvin monenlaisissa ympäristöissä aina matalavetisistä järvistä voimakkaasti virtaaviin jokiin. Suuremmat hauet hakeutuvat yleensä syvien vesien reunoille. Alueet, joissa vesikasvusto on tiheää, ovat hauen kalastukseen otollisia, sillä hauki käyttää kasvustoa hyödykseen mestästäessään. Hauen kalastuksessa käytetään pääasiassa verkkoja katistoja, vieheitä ja täkyjä.

Hauen keskipituus on 55 sentin paikkeilla, mutta ei ole lainkaan tavatonta törmätä yli metrin mittaiseen kalaan. Suurin Suomessa kalastettu ja dokumentoitu hauki oli 18,8-kiloinen yksilö. Niin haukea kuin ahventakin pääsee pyytämään koko maassa, sillä niitä esiintyy koko maan vesistöissä. Yksi kaikkein arvostetuimmista ruokakaloista on kuha, jota nousee eritysesti Etelä- ja Keski-Suomen järvialueilta. Se viihtyy myös eteläisen rannikon murtovesialuilla. Kuhan liha on todella maukasta ja sen ruodot ovat helpot poistaa niiden suuruuden vuoksi. Kalan pituus on noin 30-60 senttimetriä ja paino voi vaihdella puolesta kilosta muutamiin kiloihin. Suurimmat kuhat voivat saavuttaa viiden kilon painon. Kuhaa kalastetaan erityisesti vetouistellen. Parhaat kuhavedet ovat sameavetisiä ja rehevöityneitä järviä tai vesialueita. Niiden vesi lämpiää yleensä melko aikaisin kesästä luoden näin kuhalle otolliset lisääntymisolot. Jokikalastuksen halutuimpia saaliita ovat Pohjois-Suomen lohet. Lohen rasvainen liha on erittäin maukasta, ja sitä käytetään laajasti kotimaisessa keittiössä. Parhaita kohteita lohenkalastusreissulle ovat Teno ja Tornionjoki Lapissa. Lapin reissuilla pääsee kalastamaan myös harjusta, joka muistuttaa ulkonäöltään siikaa, mutta on lohikala. Perho ja uistimet ovat parhaat välineet lohikalojen pyyntiin. Muita tärkeitä saaliskaloja ovat esimerkiksi järvikalat muikku, lahna, kuore, säynävä, nieriä ja särki. Siikaa pyydetään niin järvistä kuin joista. Suomalaisista joista kalastetaan myös taimenta ja nahkiasta.

Saaristo ja merialueet

Merialuilla kalastus on usein ammattimaisempaa kuin sisävesillä. Toki harrastajakalastajatkin ovat tervetulleita Itämeren kala-apajille. Tärkeimmät pyydettävät kalat merellä ovat silakka ja kilohaili. Silakka on erittäin ravintorikas kala. Tavallisesti se jää melko pienikokoiseksi, alle 20-senttiseksi. Silakat syövät vain eläinplanktonia, joten syötillä pyytäminen ei tuota tuloksia. Pääasiallisesti silakkaa ja kilohailia pyydetäänkin troolaamalla.

Saaristo ja merialueet

Merialueilta kalastetaan lisäksi turskaa ja kampelaa. Turska tosin esiintyy Itämerellän vain ajoittain. Suurimmat kannat voidaan löytää Saaristomereltä, eteläiseltä Selkämereltä ja läntiseltä Suomenlahdelta. Sisäsaaristosta ja meren lahdista nousee helposti myös haukia ja ahvenia.