Perhokalastaja harrastaa ympäri vuoden

Posted by on kesä 14, 2018 in Kaima | Kommentit pois päältä artikkelissa Perhokalastaja harrastaa ympäri vuoden

Perhokalastaja harrastaa ympäri vuoden

Joen keskellä näkyy yksinäinen hahmo. Hän heittää siimaa laiskan tuntuisesti ja antaa sen sitten vapaasti kellua virtaavan veden pinnalla. Hetken kuluttua hän kokoaa siiman taas yhteen ja aloittaa koko prosessin alusta. Tunnelma on seesteinen, ja kalastaja näyttää nauttivan prosessista täysin rinnoin.

Perhokalastus on Suomen oloissa suht uusi kalastusmuoto, vain alle 200 vuotta vanha. Maailmalla se on kuitenkin yksi vanhimmista kalastuksen lajeista, ja sillä on miljoonia harrastajia ympäri pallon. Jo antiikin Rooman ajoista on kalastettu perhoilla, ja erityisen suosittua perhokalastus on Isossa Britanniassa.

Asiaan vihkiytymättömälle perhokalastus saattaa vaikuttaa turhan monimutkaiselta. Terminologia on tuntematonta, ja usein perustuu englannin kieleen. Perhoja pitäisi valmistaa itse, ja tarvikkeiden hankinnassa tunnutaan käyttävän salakieltä. Lisäksi nopealla silmäyksellä hintahaitari on laaja.

Suomessa perhokalastus on loistava kalastuksen muoto. Sitä voi harrastaa sekä sisä- että ulkovesillä, järvissä, joissa ja merellä. Saaliskaloja on useita, lohi tai taimen eivät pelkästään tartu perhoon, vaan skaala on paljon laajempi. Sen lisäksi varsinkin virtapaikoissa se on ympärivuotinen kalastuksen muoto.

Välineiden viidakossa tarvitaan neuvoja

Tekniikaltaan perhokalastus on hyvin erilaista muihin heittokalastuksiin verrattuna. Kun virvelillä esimerkiksi pääpaino on vieheen heitossa, perhokalastuksessa perho on niin kevyt, että siima on käytännössä se, jota heitetään. Kela on myös erilainen kuin virvelissä, eikä siinä edes välttämättä ole stopparia.

Perhoja voi ostaa valmiina tai usein harrastajat myös tekevät niitä itse. Luokituksia on monia, ja eri kalalajeille on myös omansa. Väritykseltään ne ovat kirjavia, ja tarkoituksena on imitoida kalan luontaista ravintoa, kuten vaikka veden päällä lipuvia hyönteisiä tai niiden toukkia. Eri tyyppisistä perhoista lisää hetken kuluttua.

Kuten sanottua siima on perhokalastuksessa tärkeässä osassa. Kalastussettiin kuuluu kolme erityyppistä siimaa. Ensimmäisenä kelalla puolataan pohjasiima, joka voi olla perinteistä heittosiimaa. Sen tarkoituksena on antaa lisää liikkuvuutta, jos koukkuun tarttunut kala vaatii väsytykseltä enemmän.

Toisena siimana on heittosiima, joka on siis suhteellisen raskas. Niitä saa useassa eri painoluokassa, ja niiden käyttötarkoituksen mukaan niitä saa joko kelluvina tai osittain tai kokonaan uppoavina. Muodoltaan heittosiima on yleensä kartioitu. Kolmantena osana siimassa on perukesiima, jonka pituus vaihtelee metristä aina yhdeksään metriin.

Vapa perhokalastuksessa on yleensä suhteellisen pitkä, aina yli viisimetrisiin kahden käden vapoihin. Materiaalin tulee olla joustava, sillä heittomukavuus ja kalan väsyttäminen riippuu tästä. Suosittuja materiaaleja ovat lasikuitu ja hiilikuitu, mutta klassisia bambuvapojakin näkee silloin tällöin.

Kela on perhokalastuksessa yksinkertaisempi kuin virvelissä. Vavan tasapainottamisen lisäksi se toimii siimavarastona. Jarrua ei kaikissa kelamalleissa ole, mutta mitä suurempaa kalaa on saalistamassa, sitä tärkeämpää on kalan väsyttämisen kannalta tiukka jarru. Kun ajatellaan kaikkia siimatyyppejä, joita perhokalastussettiin kuuluu, kelan tulee olla tarpeeksi iso, että siihen mahtuu kaikki kolme siimatyyppiä.

Perhon tekeminen on taidetta

Perhokalastuksen yksi osamuoto, itse perho ja sen tekeminen, on joskus niin koukuttavaa, että omien perhojen tekemistä pidetään tärkeänä ja suojeltavana asiana. Perhojen sitomiseen saa kulumaan tunteja ja euroja, ja periaatteessa vain mielikuvitus on rajana niiden luomisessa.

Materiaaleina on usein eläinten turkista tai lintujen höyhenistä otettuja paloja, mutta keinotekoisiakin materiaaleja on alettu viime aikoina suosimaan. Tarkoitukseen varattuja valmiita paketteja löytyy alan kaupoista tai netistä, mutta jotkut innokkaat harrastajat myös keräävät osan materiaalista luonnosta itse.

Perhon tarkoituksena on imitoida kalojen luontaista ravintoa aina hyönteisistä ja niiden toukista pieniin kaloihin asti. Klassiset perhot tehdään kellumaan veden pinnalla, mutta myös uppoavia perhoja tehdään. Yleensä perhokalastajalla on mukanaan valikoima erityyppisiä perhoja, koska etukäteen voi olla hankala ennustaa, mihin kala käy kiinni.