Maailman vaarallisin ammatti, kalastaja

Posted by on touko 24, 2018 in Kaima | Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman vaarallisin ammatti, kalastaja

Maailman vaarallisin ammatti, kalastaja

Jos miettii täältä Suomesta käsin maailman vaarallisimpia ammatteja, mieleen tulee varmaan ensimmäisenä palomies tai poliisi. Maailmalla on kuitenkin muitakin ammatteja, joissa ihmiset vaarantavat henkensä päivittäin. Yhdysvalloissa vaarallisimpien ammattien kärkikolmikossa on ollut jo vuosia kalastaja.

Kalastajan ammatti ei ole kaikille, sillä hyvissäkin olosuhteissa se vaatii tekijältään paljon. Fyysisesti raskas työ tuplaantuu, kun olosuhteet muuttuvat vaikeiksi. Suurilla järvillä tai valtamerillä kalastaminen on myös luonnon armoille antautumista, sillä sääolosuhteet saattavat muuttua nopeasti.

Kalastamista avomerellä voidaan pitää riskialttiina kaikkialla, mutta varsinkin Alaskan ammattikalastajat laittavat itsensä vaaraan joka kerta merelle lähtiessään. Hyytävä ilma, jäinen meri ja pitkät päivät vaativat veronsa. Ei olekaan ihme, että tilastojen valossa se on luokiteltu vaarallisimmaksi ammatiksi, varsinkin, jos kyseessä on kuningasrapujen kalastus.

Suomessa ammattikalastajien menehtyminen on harvinaista. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole edes vuosittain. Toisin on vapaa-ajan kalastajien laita. Heikot jäät tai nauttineena vesille lähtö johtaa vuosittain hukkumistapauksiin, ja osa näistä voidaan luokitella kalastuksen piirissä tapahtuneiksi onnettomuuksiksi.

Maailmalla on tehty muutamakin dokumenttisarja vaarallisilla vesillä kalastamisesta. Kuuluisin näistä on luultavasti Suomessakin nähty Discoveryn tuottama Vaarallisilla Vesillä (tai Hengenvaarallinen Saalis), joka kertoo Alaskan kuningasrapujen kalastajista. Myös syvänmeren tonnikalan kalastuksesta on tehty samantyyppinen ohjelma, ja myös siinä keskitytään ammatin vaarallisuuteen.

Vaarallisilla vesillä

Yhdysvalloissa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattuu ammattikalastajille suhteessa noin 128 per 100 000 työläistä per vuosi. Kuningasravun kalastajilla tämä luku yli tuplaantuu 300 kuolenmantapaukseen per 100 000 työläistä per vuosi. Tämän lisäksi kalastusaluksilla tapahtuu muita tapaturmia, jotka saattavat olla hyvinkin vakavia.

Syitä näihin korkeisiin lukuihin on monia. Vaativat olosuhteet, ja varsinkin Alaskassa jäinen ilma ja meri, pitkät työpäivät ja raskas kalusto sekä mahdollisen avuntarpeen hankala saanti keskellä merta. Vaikka kuolemaan johtavien tapaturmien luku on lähes puolittunut Alaskassa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana uusien turvamääräysten takia, vuositasolla silti kymmeniä kalastusaluksia hukkuu.

Hyiseen veteen joutuessaan ihminen ei selviä kauaa. Nolla-asteiseen veteen joutuessaan ihminen pysyy tajuissaan noin 15 minuuttia. Hypotermia alkaa välittömästi, ja ruumiin lämpötilan laskiessa alle 30 asteen seuraa tajuttomuus ja joko hukkuminen tai sydämen toiminnan lakkaaminen.

Hypotermia ja hukkuminen eivät kuitenkaan ole ainoita kalastajia tappavia asioita. Ohjelmassa Vaarallisilla vesillä muutama kippari kuoli maissa sairaskohtauksiin. Asiaa lähemmin tutkiessaan toimittajat saivat selville, että vain hieman yli viisikymppisinä menehtyneillä miehillä oli ollut vakava alkoholi ja huumeongelma.

Sanonta raskas työ vaatii raskaat huvit vaikuttaa olevan tosiasia joillekin ammattikalastajille. Vaativat työolosuhteet ja jatkuva tieto siitä, että hengenvaarallinen tilanne on koko ajan mahdollista, johtaa joissakin tapauksissa aineiden väärinkäyttöön, ja kuten ohjelmassa esiintyneille kalastajille, kuolemaan.

Isot rahat houkuttavat

Normaalille tallaajalle ajatus kalastusalukselle menosta riskit tietäen saattaa olla vieras. Ja varsinkin kylmillä merillä, kuten Beringin salmella kalastaminen, kuulostaa puolihullun puheilta. Lohta sentään kalastetaan kesäkuukausina, mutta kuningasravun ja sitä vieläkin arvokkaamman lumitaskuravun kalastusaika on keskellä talvea.

Kalastusalukset saavat kuitenkin hurjan tuoton muutaman päivän työstä. Täydellä saaliilla satamaan tullut alus saattaa netota rapusaaliista jopa 50 000 dollaria. Summa kuulostaa uskomattoman korkealta, mutta se ei jakaudu tasaisesti kaikkien kesken.

Aluksen omistaja, joka on yleensä myös sen kapteeni ottaa potista suurimman osan. On arvioitu, että muu henkilöstö saa vain puolestatoista kymmeneen prosenttia tuotosta. Per henki kalastus tuottaa noin neljännesmiljoonan vuosittain, mutta samaan aikaan kalastajan keskiansio on alle 30 tuhatta vuodessa. Suurin osa saalisrahoista siis päätyy omistajien ja kapteenin taskuun.