Kestävä kalastus

Posted by on maalis 7, 2018 in Kaima | Kommentit pois päältä artikkelissa Kestävä kalastus

Kestävä kalastus

Kestävä kalastus on sanahirviö, jota vielä muutama vuosikymmen sitten ei osattu suuren yleisön puolelta odottaa. Meret ja järvet on katsottu pohjattomiksi ravinnonlähteiksi, ja ajatus siitä, että kalakannat romahtaisivat, ei uskottu ennekuin niin alkoi tapahtumaan 1900-luvun loppupuoliskolla.

Kalakantoihin vaikuttavat muutkin tekijät kuin ylikalastus. Me Suomessa tiedämme tämän surullisen hyvin Suomenlahden tilaa seuraten. Mutta kestävä kalastus on yksi kalakantoja parantava tekijä ympäristönsuojelun lisäksi, ja enenevässä määrin jopa kaupallisesti merkittävää nykyään. Varsinkin Isossa Britanniassa kuluttajat alkavat olla tiedostavia myös kalaostoksissaan, ja useat markettiketjut mainostavat omien kalojensa olevan kestävän kalastuksen saaliita. Aivan kuten kasvisruokavalio, on kalan kulutus ollut nousussa, mutta ihmiset ovat myös kiinnostuneita ravinnon alkuperästä.Kestävän kalastuksen periaate on yksinkertainen. Siinä pyritään säilyttämään kalansaaliiden määrä sellaisena, ettei se vahingoita tai suuremmin vaikuta kalakantoihin. Vaikka ylikalastuksen ongelma on yleensä massiiviset kalastusalukset pohjatrooleineen, myös tavallinen harrastajakalastaja voi valinnoillaan vaikuttaa kalakantojen säilymiseen. Suomessa kalastus on vieläkin suosittu harrastus asukaslukuun nähden, ja meillä myös syödään paljon itse pyydystettyä kalaa. Jo vuosia meillä on ollut vapaaehtoinen järjestelmä, joka määrittää pyydettävien kalojen alamitan. Herrasmiessopimuksella toivotaan, että alamittaiset yksilöt palautetaan takaisin kasvuympäristöön, jossa ne voivat saavuttaa sukukypsyyden ja lisääntyä.

Ongelmana suurten yhtiöiden ylikalastus

Liikakalastus on ongelma joka puolella maailmaa. Suuret kalastusalukset haalivat tonnien painoisia saaliita, ja varsinkin pohjatroolauksella vahingoitetaan myös merenpohjaa ja sen ekosysteemiä. On arvioitu, että saaliista jopa 40% heitetään takaisin mereen, koska trooliin jää saaliiksi lajeja, joita ei ole haluttu. Delfiinien, haiden ja kilpikonnien kantojen on katsottu vähentyneen ylikalastuksen seurauksena ruokakalojen kantojen myötä. Kanadassa oli aikoinaan maailman suurimmat turskakannat. Ylikalastuksen seurauksena ne kuitenkin romahtivat 1990-luvulla. Arviolta 40 000 tuhatta ihmistä jäi työttömäksi. Vaikka kalastusta Pohjois-Atlantin alueella rajoitettiin, turskakannat eivät ole elpyneet entiselleen. Samantyylistä toimintaa on Pohjanmerellä ja Itämerellä, jossa saaliiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Yhtenä ongelmana on kalastuksen valvominen. Vaikka joitakin alueita rauhoitettaisiin tai kalastajille asetettaisiin kalastuskiintiöitä, kansainvälisillä vesillä kilpailu on kovaa. Periaatteena on, että jollen itse saa mahdollisimman suurta saalista juuri nyt, joku toinen tulee ja vie sen mennessään. Laiton kalastus on myös yleistä. Vaikka EU ja valtiot itsessään yrittäisivät asettaa rajoituksia ryöstökalastukselle, kansainväliset suuryhtiöt siirtävät aluksensa muille vesille. Epäeettiset kalastajat eivä ole kiinnostuneita suojelluista kalalajeista tai kalojen minimimitoista, heille tärkeintä on saavuttaa asetetut tavoitteet.

Harrastuskalastajakin voi vaikuttaa

Vaikka ongelma saattaa tuntua kaukaiselta täältä Suomesta käsin katsottuna, myös meillä on havaittavissa kalakantojen pienenemistä. Sisävesillä meillä suurin osa saaliskaloista on harrastajien pyydystämiä, joten jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kalakantojen säilymiseen tai elpymiseen. Ajatuksena kalansaaliin heittäminen takaisin vesistöön saattaa tuntua oudolta, mutta maailmalla yleinen tapa saattaisi olla hyvä tuoda Suomeenkin. Varsinkin, jos pyydystetty kala on huomattavan iso. Alamittaisia kaloja harrastajat tunnollisesti palauttavatkin takaisin, jos ne eivät ole vahingoittuneita. Myös kalastus- ja kalanhoitomaksut ovat tietyllä tavalla osa kestävää kalastusta. Kalojen istutusta tehdään järviin ja jokiin vuosittain, ja osaksi kompensoimaan kalastettujen saaliiden volyymia. Jokainen asiaa harrastava tietää, että hyvällä kalamatkalla haluaa nyt ainakin muutaman saaliskalan, joten näillä toimilla palautetaan vesistöön sieltä ravinnoksi kalastetut saaliit. Vaikka Suomen vesialueilla on vielä suhteellisen hyvä tilanne, on huomattu, että asutuskeskusten läheisillä ja suosituilla kala-alueilla kannat ovat vähentyneet. Mahdollisuus parempiin kalavesiin on matkan päässä, ja tässäkin tiedostava kalastaja voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan. Jos menee merta edemmäs kalaan, saattaa saaliinkin koko kasvaa.

Harrastuskalastajakin voi vaikuttaa