Kalojen istutus palvelee kalastajaa

Posted by on touko 30, 2018 in Kaima | Kommentit pois päältä artikkelissa Kalojen istutus palvelee kalastajaa

Kalojen istutus palvelee kalastajaa

Vanha sanonta “kateus vie kalatkin vedestä” on varmaan jokaiselle tuttu. Mutta mitäs sitten, kun niitä kaloja ei oikeasti enää ole, joko liikakalastuksen tai esimerkiksi veden huonon laadun takia, saako kantoja elvytettyä ja kuka niistä ylipäätään vastaa? Eihän nyt järvi ilman kaloja houkuttele ketään kalastajaa.

Kalaistutuksia tehdään Suomessa sekä sisävesi- että merialueilla. Tarkoituksena on yleensä vahvistaa heikentynyttä luontaista kalakantaa, mutta joillekin vesialueille tehdään istutuksia vapaa-ajan kalastajien tarpeisiin. Muun muassa kirjolohi-istutukset ovat hyödyllisiä vain kalastajille, koska laji ei Suomessa yleensä luonnonvaraisena esiinny.

Suurin osa kalaistutuksista on velvoiteistutuksia, ja niitä hoitaa esimerkiksi ELY-keskukset ja Luke. Periaatteessa kuka tahansa voi luvanvaraisesti istuttaa kaloja, ja jotkut yhdistykset näin tekevätkin säännöllisesti säilyttääkseen elinvoimaisen kannan kalastajien tarpeisiin. Koska rantatontin mukana omistajalla on myös oikeus vesialueeseen, jotkut yksityisetkin tahot saattavat kalaistutuksia hoitaa.

Istutusten kappalemääräistä lukua on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi Luke eli Luonnonvarakeskus istutti vuonna 2018 noin 400 000 lohensukuista poikasta. Istutuksia tehdään yleensä kalan ollessa yksi vuotias tai alle, mutta myös mäti-istutuksia suoritetaan sekä aikuisten kalojen, kuten kirjolohien istutuksia.

Kalakannat kasvuun

Syy kalaistutuksiin on vähentyneet tai kokonaan hävinneet luonnonvaraiset kalat. Toimilla pyritään kantojen elvytykseen ja niiden ylläpitämiseen. Esimerkiksi liikakalastus, patoamiset ja veden ph-tasapainon horjumisesta johtuvat kalakuolemat ovat syitä kalojen istuttamiselle.

Ympäristölupavirasto määrää vuosittain velvoiteistutuksia ympäri Suomen ylläpitääkseen kalakantoja. Vesialueiden omistajat ja kalastusseurat suorittavat myös vapaaehtoisia kalaistutuksia varmistaakseen vesiensä pysymisen kalarikkaina ja harrastuskalastukseen sopivina.

Kalaistutuksilla on Suomessa jo muutaman sadan vuoden perinteet. Jo vuonna 1772 Karjalohjalla silloinen kirkkoherra Eric Lenqvist vertasi vesistöjen hoitoa ja kalaistutuksia tapaan hoitaa metsiä ja peltoja. 1800-luvun lopulla valtion toimesta alettiin suosimaan kalaistutuksia, ja yksityisille ihmisille maksettiin palkkio heidän istuttaessaan arvokkaiksi luokiteltuja kalalajeja.

Istutettavat kalat ovat useimmiten niin sanottuja arvokaloja, kuten lohia, kuhia tai siikoja. Ne saavat alkunsa kalanviljelylaitoksilla, joissa mäti hedelmöitetään ja siitä kuorituvat poikaset pidetään turvallisessa ympäristössä, yleensä laitoksen omissa lammikoissa tai tankeissa. Kun ne ovat saavuttaneet halutun koon, ne päästetään vesistöön putkea pitkin. Keväisin suoritetut istutukset ovat yleensä onnistuneempia runsaamman ravinnonsaannin johdosta.

Kalatalousviranomainen neuvoo tarvittaessa istutusasioissa ja kaikista istutuksista on tehtävä ilmoitus istutusrekisteriin. Vesialueelle kuulumattomia lajeja ei saa istuttaa, jälleen poikkeuksena kirjolohi. Viime vuosina kalakannat ovat yleisesti vahvistuneet, ja istutusten tarve näin ollen on pienentynyt.

Ongelmana salakalastus

Kalaistutusten pääsääntöinen tarkoitus on pitää vesistöt kalarikkaina, jotta kaikki voivat niistä nauttia. Ekologisuus ja harrastuskalastuksen ylläpitäminen ovat lähtökohtia, jotka suurin osa ihmisistä ymmärtää ja hyväksyy. Sen takia onkin valitettavaa, että salakalastajat ovat aiheuttaneet ongelmia istutuksille.

Pirkanmaalla keväällä 2018 tehdyt lohi-istutukset jouduttiin salaamaan juuri tästä syytä. Koska kirjolohet istutetaan pyyntikokoisina, voi niitä kalastaa välittömästi istutuksen jälkeen. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole perustaa pienelle asiasta tietävälle joukolle lohilammikkoa, josta saalista voi nostaa takuuvarmasti pienen hetken ajan.

Peltolammille istutetut kirjolohet kalastettiin kuulopuheiden mukaan kaikki. Suuremmilla vesialueilla ei tätä ongelmaa välttämättä pääse syntymään, mutta noin kilon painoisina istutetut lohet eivät välttämättä ehdi juurikaan kasvaa, jos tieto istutuksista pääsee leviämään. Kalastuksenvalvontaa on jouduttu lisäämään salakalastuksen takia useissa paikoissa.

Kalojen istutuksella on siis Suomessa vankat perinteet ja hyvin toimiva koneisto. Kantojen elpymistä on ollut havaittavissa, ja tähtäimenä on, että saataisiin palautettua normaali luonnon kiertokulku, jossa kalat lisääntyvät ja kannat säilyvät vahvoina vuodesta toiseen. Ja niin, ettei se kateellisuus taas veisi ainakaan kaikkia kaloja vedestä.