Kalastus on välineurheilua

Posted by on tammi 29, 2018 in Kaima | Kommentit pois päältä artikkelissa Kalastus on välineurheilua

Kalastus on välineurheilua

Kalastus on mielenkiintoinen harrastus. Se kiinnostaa kaikkia ikäluokkia ja molempia sukupuolia, toki perinteisesti se on mielletty enemmän miesten aktiviteetiksi. Kalastukseen liittyy paljon enemmän kuin ensinäkemältä voisi kuvitella, varustus mielletään hyvinkin tärkeäksi, pelkkä siima ja koukku ei enää peruskalastajalle riitä.

Kalastajan varustus lähtee luonnollisesti siihen tarvittavista välineistä sen mukaan, minkälaista kalastusta harrastaa. Perusvarusteluiden lisäksi pukeutuminen, tutkat ja veneet voidaan laskea mukaan, talvisin jopa moottorikelkat ja ahkiot. Rahaa saa kulumaan tuhansia euroja, jos niin haluaa.Varustelun lisäksi kalapaikkojen tunteminen on lähes valtionsalaisuuksiin verrattavissa oleva tieto. Kalavale ei ole muinainen sanonta, rannassa kavereille kerrotaan tarinoita karkuun päässeistä vonkaleista, tai huijataan saaliin määrällä. Vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen tuntemus kalapaikkojen suhteen on kalastajille kultaakin kalliimpaa.

Vapa, viehe vai verkko

Ensimmäinen asia, jonka kalastajan tulee päättää, on se, minkälaista kalastusta haluaa harrastaa. Jopa mato-onginta on kaupallistettu nykyään, ja ensikertalainen saattaa olla hukassa varusteita myyvässä kaupassa. Kohoja, koukkuja ja vapoja on pilvin pimein, painoista ja syöteitä puhumattakaan. Kunnon harrastaja osaa tasapainottaa välineiden hinnan ja laadun, ja mikä tärkeintä, pystyy korjaamaan välineisiin tulevia pikkuvikoja. Siiman vaihtaminen pitäisi olla yhtä hyvin hallussa kuin takaperinaakkoset. Koukkuja ei tarvitse itse takoa, mutta niitäkin joutuu joskus iltapuhteikseen uusimaan. Vieheet ovat varmaan yksi kiinnostavin kalastuksen osa-alue. Erityyppisiä valmiita vieheitä ovat kaupat pullollaan, mutta vakavasti kalastuksen ottava harrastaja kokeilee ainakin kerran elämässään niiden tekoa, tai ainakin parantamista. Jopa vaimon kynsilakat ja lasten kimalteet saatetaan ottaa käyttöön jotain uutta kehitellessä. Uistimia myös valmistetaan ihan keräilytarkoituksiin, ja vanhoja ja harvinaisia vaappuja huutokaupataan aina silloin tällöin. Huhu kertoo miljoonan dollarin vieheestä, joka on valmistettu kullasta ja platinasta, ja jota ei varsinaiseen kalastukseen ole käytetty kuin kerran. Rapala on myös maailmalla arvostettu valmistaja, ja heidän vieheensä saattavat olla noin sadan euron hintaluokassa arvokkaimmillaan. Verkko ei ole verkkokalastuksen kallein investointi, vaan se vene, joka tarvitaan sen verkon laskemiseen. Verkkoja itsessään saa aina muutamasta kympistä lähtien, mutta samalla ostosreissulla kannattaa ostaa verkon paikkaukseen tarkoitettu paketti mukaan, reiätöntä verkkoa ei ole olemassakaan. Perhokalastus on rantautunut myös Suomeen, ja vakava harrastaja luonnollisesti näpertää omat perhonsa. Kunnon perhovavat ja -kelat liikkuvat sadoissa euroissa, joten siihen verrattuna perhojen ostohinta on suhteellisen pieni. Kahluuhousut kuuluvat automaattisesti perhokalastajan varustukseen, ja merkkitietoinen pystyy niihinkin tuhlaamaan pitkän pennin niin halutessaan.

Vene, moottorikelkka ja kaikuluotain

Usein kalastuksen harrastajat vastaavat kysymykseen, mikä on ollut kallein viehe, jonka olet ostanut, että se oli se ensimmäinen. Tällä tarkoitetaan, että kun harrastus vie mukanaan, vuosien saatossa rahaa saa kulumaan satojen kalatiskien verran, ja uusia varusteita halutaan joka vuosi. Vene on varmaankin kalastajan varustuksista se arvokkain. Perusbustereitakaan ei enää satasilla saa, ja pitäähän veneeseen moottorikin ostaa. Näiden lisäksi laituripaikka, vakuutukset ja bensat, ja kohta koossa on tuhansien eurojen paketti. Mutta veneellä kalastaminen avaa paljon laajemmat mahdollisuudet harrastaa, ja saaliiden määrä kasvaa myös. Vakavalle harrastajalle talvikalastukseen moottorikelkka on ehdoton apuväline. Hangessa tarpoessa pääsee vain tiettyyn pisteeseen saakka, mutta kelkalla huristellessa voi saavuttaa samat kalavedet kuin kesällä sillä veneellä. Moottorikelkkaan tietenkin pätevät samantyyppiset kustannukset kuin veneeseen, miinus laituripaikka. Suomessakin harrastajat ovat enenevässä määrin siirtyneet kaikuluotainten käyttöön. Veneellä tai moottorikelkalla paikan vaihto onnistuu ketterästi, ja luotaimen avulla pystyy paikallistamaan alati liikkuvat kalaparvet. Talvella asiaa helpottaa vielä porakoneella jäähän kairattavat reiät, jotta omia lihasvoimia voi säästää saaliin ylösvetoon.


Vene, moottorikelkka ja kaikuluotain