Brexit vaikuttaa myös ammattikalastukseen

Posted by on huhti 20, 2018 in Kaima | Kommentit pois päältä artikkelissa Brexit vaikuttaa myös ammattikalastukseen

Brexit vaikuttaa myös ammattikalastukseen

Kun Iso Britannia vuonna 2016 äänesti siitä, lähteekö se EU:sta vai ei, yksi joukko oli lähtemisen puolesta lähes sata prosenttisesti, ammattikalastajat. Vaikka Skotlannissa muu maa oli EU:ssa pysymisen puolesta, lähestulkoon kaikki skotlantilaiset kalastajat olivat sitä mieltä, että lähteminen on hyväksi brittiläiselle kalataloudelle.

Brexit, Ison Britannian lähtö EU:sta, sai äänienemmistön, ja siitä lähtien on spekuloitu, kuinka se tulee vaikuttamaan sekä brittien asemaan, että muuhun Eurooppaan. Kun 29 maaliskuuta 2019 brexit tulee voimaan, ei kukaan vieläkään osaa ennustaa, kuinka se tulee vaikuttamaan ammattikalastukseen, saati sitten muihin talouden osa-alueisiin.

Ammattikalastus on Britanniassa marginaaliammatti. Sitä harjoittaa vain noin 11 000 ihmistä, ja bruttokansantuotteesta sillä on vain noin puolen prosenttiyksikön osuus. Ammatinharjoittajat ovat kuitenkin olleet näreissään ja hyvin verbaalisia jo pitkään, koska jo vuosikymmeniä sitten silloin heikko brittihallitus neuvotteli kalastusoikeuksista, jotka kalastajat kokevat epäreiluiksi.

Iso Britannia ei ole ainut maa, jolle brexit aiheuttaa harmaita hiuksia. Muut ammattikalastusta harjoittavat EU maat ja Norja joutuvat myös uusien rajojen ja saaliskiintiöiden loukkuun. Ruotsalaiset kalastajat ovat olleet erittäin huolissaan siitä mahdollisuudesta, että saalisrikkaat brittiläiset merialueet eivät tulevaisuudessa kenties olekaan heidän laillisesti saavutettavissaan.

Kalojen tai muiden merenelävien pyydystys on vain yksi osa kalataloutta. Kenelle ja mihin hintaan saalis myydään on myös äärimmäisen tärkeää. Katkeamaton kylmäketju, eri tullien ja muiden viranomaispapereiden hoitaminen ja logistiikka ylipäätään on monimutkaista, ja yleensä vuosien neuvottelujen ja suunnittelun tulos.

Oikeus kalastaa ja myydä

Ennen brexitiä Euroopan merialueet on jaettu erilaisten sopimusten nojalla niin, että esimerkiksi ruotsalaiset kalastajat voivat harjoittaa ammattiaan Britannian vesillä ja brittiläiset voivat sopimusten mukaisesti kalastaa muiden jäsenvaltioiden ja Norjan vesillä. Euroopan Unionin sisällä kalastusoikeuksia on aina Välimerestä Jäämerelle asti, ja varsinkin Britannian tapauksessa raja rantaan on hämmentävän pieni.

Ison Britannian vesillä kalastusoikeudet vaihtelevat kuuden ja kahdentoista mailin päässä rannasta (noin kymmenen, kahdenkymmenen kilometrin). Kalastajat haluaisivat tämän rajan kulkevan brexitin jälkeen noin 200 mailin päässä (noin 320 kilometriä), silloin kun se maiden välisen merialueen huomioon ottaen on mahdollista. Tämä mahdollistaisi vuosikymmeniä britannialaisia ammattikalastajia ärsyttäneen omien vesialueiden takaisinlunastuksen.

Brexitin myötä britannian ammattikalastajien pääsy EU:n alueille harjoittamaan ammattiaan olisi kuitenkin hankalaa. Norja neuvottelee vuosittain uudet sopimukset EU:n kanssa kalastusalueista ja -kiintiöistä, mutta sillä on vuosikymmeniä jatkunut neuvottelusuhde. On haastavaa kuvitella Britannian luovan samankaltaista systeemiä, jolleivät he ole valmiita joustamaan omien vesiensä kalastusoikeuksista.

Tullit ja logistiikka on toinen harmaita hiuksia aiheuttava ongelma brexitin jälkeen. EU:n sisällä Britannia on luonut minuuttiaikatauluisen koneiston, jolla tuotetaan esimerkiksi eläviä hummereita Skotlannista Ranskaan. Vaativien kuluttajien yksi ehdoton kalaan ja mereneläviin liittyvä ehto on niiden tuoreus, ja viivästykset tuotteen kuljetuksessa saattavat olla kohtalokkaita.

On myös spekuloitu, että brexitin jälkeen EU:n jäsenvaltiot suosivat sen sisäisten maiden tuotteita, ja brittiläiset tuotteet, kalat ja äyriäiset mukaanluettuina, eivät olisi enää kilpailukykyisiä lisätullien nostaessa hintaa. Kuluttajien tottumukset muuttuvat myös, jos rahallinen kipuraja lähenee.

Toinen vaihtoehto on tietenkin, että kalastajat myyvät tuotteitaan niin pilkkahinnalla, että tullit ja muut maksut eivät päädy kuluttajalle asti. Tämä ei kuitenkaa ole pitkäkestoinen ratkaisu britannian kalatalouden pelastamiseksi, sillä ilman huomattavia tukia ei kyseistä toimintaa voi harjoittaa kuin kampanjaluontoisesti.

Kävi brexitin jälkeen niin tai näin, niin kalastus Euroopassa tulee muuttumaan. Kestävän kalastuksen kannalta tulisi suosia pienempiä troolareita, joita valtaosa Britannian aluskannasta on. Valitettavasti eron jälkeenkin Britannian täytyy tehdä myönnytyksiä talouden eri osa-alueilla, koska vanha englantilainen sanonta “no man is an island”, kukaan mies ei ole saari, pitää paikkansa. Vaikka asuisi saarivaltiossa.